Nancy McDonaldin
haastattelu 2004
Teksti Nancy McDonald / Käännös Pauliina
Järvinen
Lapsena Nancy katsoi Lassie-sarjaa joka sunnuntai televisiosta. Hän luki koira- ja hevoskirjoja ja tarinat, jotka käsittelivät collieita, olivat aina hänen suosikkejaan. Kun Nancyn vanhemmat vihdoin heltyivät ja antoivat luvan omaan koiraan, sen oli oltava collie. Nancyn ensimmäisen koiran nimi oli Cherry VI ja se hankittiin eläinkaupasta. Cherry VI oli luonteeltaan todellinen collie ja sai Nancyn kiikkiin ainiaaksi.
Mitä sinulle
merkitsee ACT:n kunniajäsenenä oleminen?
En edes tiedä mitä sanoa! Olen mielelläni uuden seuranne jäsen
ja toivon, että tästä aukeaa uusi väylä suomalaisten
ja amerikkalaisten colliekasvattajien kanssakäymiselle.
Miten kasvatustyösi
alkoi ja miten valitsit kennelnimesi?
Lila Bates, joka omisti viimeisiä Bellhaven collieita, oli ensimmäinen,
joka opasti minua kasvatuksen maailmaan. Hän myös toi maahan joitakin
collieita Englannista, esimerkiksi Cruftin voittajan, champion Bririch Gold
Emblemin, jolla oli jonkin verran vaikutusta täällä Amerikassa.
Ostin uroksen ja nartun Clickam Silver Snowkingilta. Minulla ei ollut ennen
ollut blue merleä ja rakastuin välittömästi! Nämä
koirat eivät pärjänneet kummoisesti näyttelyissä,
mutta ne opettivat minulle paljon ja olivat hyvä ponnahduslauta, kun
sain menestyksekkäämmän koiran myöhemmin. Ensimmäinen
voitokas koirani oli blue-narttu, champion Hi Vu Winover Glitter, CD. Se oli
upea collie – moninkertainen ryhmävoittaja (group winner) ja uskomaton
näyttelykoira. Jokainen näyttely hänen kanssa oli kuin juhlaa
– hän rakasti esiintyä ja opetti minut käsittelemään
ja kilpailemaan rotujen yhteisessä kilpailussa (all-breed) ja ryhmissä.
Hi Vu Winover Glitterillä ei ollut kuin yksi pentue, eivätkä
sen pennut saavuttaneet huomattavaa menestystä, mutta toivat minulle
kuitenkin kokemusta. Tähän mennessä olin kaulaani myöten
harrastuksessa ja vuonna 1979 päätinkin tehdä siitä ammattini
ja muutin Virginiaan. Roosin perhe Wickmerestä kutsui minut tänne
ja täällä syvennyin täysin collieihin, näyttelyihin
ja aloin myös hankkia tietoa shelteistä. 1981 tämä kaikki
johti ensimmäiseen kasvattamaani championiin, CCA BOS championiin, Barksdale
Early Lightiin.
Kennelnimeni ilmestyi kuin tyhjästä – eräässä elokuvassa oli henkilö nimeltä Barksdale ja ajattelin, että se olisi hieno nimi kennelille.
Kuinka monta pentuetta
olet kaiken kaikkiaan kasvattanut?
Lähes 30, noin 3 pentuetta joka toinen vuosi.
Mikä on mielestäsi
merkittävin colliesi?
On vaikeaa valita yhtä – kun aikaa kuluu, koirien vaikutus kehittää
kasvatusohjelmaani ja vastaukseni vaihtuu koko ajan! Kerran olisin nimennyt
merkittävimmäksi koirakseni Barksdale Blushin (champion, ROM) laatunsa
ja hankkimiensa saavutusten ansiosta. Hän on tuottanut ainakin kahdeksan
championia ja vaikuttanut monien muiden kasvattajien kasvatusohjelmiin. Nyt
valitsisin ehkä kuitenkin Barksdale Busybodyn, jolla oli hieno näyttelyura,
mutta jonka jälkeläisistä vain kahdesta tuli champion. Mutta
se osoittautui tyypiltään todella hallitsevaksi ja sen jälkeläiset
lähestyvät enemmän ja enemmän omaa standardikäsitystäni.
Nämä pentueet ovat yhdenmukaisempia ja koska niiden piirteet ovat
hallitsevia, on helpompaa hienosäätää niiden hyviä
puolia seuraavissa sukupolvissa menettämättä jo saavutettua
edistystä. Busybody on CH Barksdale Murphy of McLeanin ja CH Barksdale
Shenstone Sympaticon emo. Se on emo myös FIN CH Barksdale Stormsongille,
josta on tullut hallitseva isä kennel Snowpawssa sekä BIS FIN CH
HawkEire’s Spirit O’Barksdalen isoäiti. Muutaman vuoden päästä
vastaukseni on todennäköisesti Barksdale Beneficiary (champion).
Tähän kysymykseen vastaaminen on hyvää harjoitusta ja
paljastaa, että kasvatusohjelmamme on monien erillisten koirien aikaansaannosta,
eikä yhtä koiraa voi kiittää tai syyttää kasvatusohjelman
tilasta.
Mitä collieita
sinulla itselläsi on tähän mennessä ollut kotona?
Tällä hetkellä minulla on 12 täysikasvuista koiraa. 11-vuotiaat
Blush ja Busybody, 8-vuotias Tartanside Barksdale Mirage (CH) ja 7-vuotiaat
Sympatico ja Blushin pennut, Embellish (CHS) ja Brandish. Kasvatuksessa käytettäviä
narttujani ovat Barksdale The Mistress (CHS), Barksdale Argent Admiration
(CH), Barksdale Besherit (CH), Barksdale Luminary (CH), Conewago Rosslane
Th’ Good Wych ja uros Barksdale Beneficiary (CH). Näyttelyissä
käytän parhaillaan Beneficiaryn ja Luminaryn poikaa, Skyview Barksdale
Trustia. Juuri nyt minulla on pentuja kolmesta pentueesta, jotka ovat Beneficiary
x The Mistressin, Admirationin ja Miragen tuotosta.
Mikä narttulinjasi
on mielestäsi ollut paras?
Kuten vastasin aikaisempaan kysymykseen, sanoisin, että Busybodyn jälkeläiset
ovat olleet parhaita. Sen emo on Miragen emon sisko ja olen ollut todella
tyytyväinen lopputulokseen astuttaessani näiden kahden nartun jälkeläisiä
keskenään.
Mutta perheen kokoaminen yksilöistä, jotka tuottavat odotusten mukaisia pentueita ja joiden sukutaulut muodostuvat koirista, jotka ovat ilmiasultaan ja geeneiltään samanlaisia, on hidasta puuhaa. Ja kuinka hyvin tahansa tunnetkin siitoskoiriesi tuotoksen, jokainen astutus on aina osittain kokeilu ja kohtaat aina silloin tällöin yllätyksiä. Toivottavasti näistä yllätyksistä ainakin puolet on positiivisia ja eduksi.
Millainen on ihannecolliesi?
Se on maailman kaunein olento! Sillä on pitkä, kevyt, tasainen ja
hieno pää, joka on tasapainossa kuonosta takaraivoon ilman minkäänlaista
syvyyttä. Sen pää on muovattu kuin yhdestä palasta tummien
silmien tähdittäessä pehmeitä kasvoja juuri kuonon ja
takaraivon keskikohdassa ja pienten korvien hieman kaartuessa päälaella.
Sen silmät tuikkivat iloa ja älykkyyttä. Sillä on kaunis
niskankaari, joka sulautuu pehmeästi hartioihin ja sitä kautta selkään
ja kylkiluihin ja runkoon. Sen etujalat ovat hyvässä asennossa kehon
alla ja sillä on syvät ja muodokkaat takakulmaukset ja kintereet.
Mikään osa ei ole suhteeton, eikä turkki ole liian runsas ja
koira liikkuu vapaasti pitäen päätä ylpeästi pystyssä.
Millaisia ohjeita
annat pennun ostajalle ja pidätkö yhteyttä jälkeenpäin
heihin?
Jokaisen pentuni mukana tulee mikrosiru, hoito-ohjelehtinen, video korvien
teippaamisesta ja toimintatavoista hoidettaessa ja valmistettaessa koiraa
näyttelyyn. Terveys on taattu geenivirheiden varalta yksivuotiaaksi asti.
Jokainen pentuni maksaa saman verran, mutta lupaavista näyttelykoirista
omistajat maksavat tämän lisäksi bonusta, ensin minulle ensimmäisestä
tärkeästä näyttelyvoitosta ja toisen kerran collieiden
terveyssäätiölle, kun koirasta tulee champion. Minä maksan
hyvitystä omistajille hoitokuittia vastaan. Tämä on ollut hyvä
järjestely – jos pentu ei menesty, omistaja on maksanut lemmikkikoiran
hinnan ja jos pentu menestyy, bonus on lisäkorvaus näyttelykoirasta.
Ja raha omistajan kädessä on paras kannustin hyvään koiran
hoitoon. Näyttelymenestyksestä ei ole mitään takuita.
Täällä Amerikassa me sanomme ”näyttelykoiriksi ei
synnytä, niiksi kasvetaan” ja vaikka sitä onkin vaikea hyväksyä,
koirilta ei voi edellyttää näyttelymenestystä ilman kunnollista
kasvatusta, koulutusta ja hoitoa. Oikeiden tuomareiden ja näyttelyiden
valinta on toinen perusedellytys näyttelymenestyksen saavuttamiseksi.
Autan omistajia mielelläni näyttelykampanjan suunnittelussa, on
se sitten tuomareiden valitsemista, neuvottelua ammattiesittäjien kanssa
tai hoito- ja koulutusohjelmien kehittelyä. Vaikka koirani kuuluvatkin
johonkin toiseen kenneliin, ne ovat aina kuitenkin Barksdalen collieita ja
minun velvollisuuteni on kannattaa niitä, jotta ne edustaisivat minua
ylpeästi.
Mitkä asiat
ovat mielestäsi tärkeitä collien hoidossa ja hyvinvoinnissa?
Korkealuokkainen ruoka, säännöllinen turkinhoito, runsas ja
vapaa liikunta, sekä loistarkkailu kuuluvat kärkinelikkoon. Kokemukseni
mukaan lisäravinteet eivät kannata, jos ruokin koiraa hyvälaatuisella
ruualla, josta imeytyy ravintoaineita parhaalla mahdollisella tavalla. Vanhoille
koirille annetaan lisäksi glucosaminea ja chondroitinia, mutta on vaikeaa
sanoa, onko sillä merkitystä.
Mitä liikuntaan tulee, paras mahdollinen näyttelykehäsuoritus saavutetaan, kun tehdään 4-5 lenkkiä viikossa ravinopeudella. Olen hämmästyksekseni huomannut, että todella hyväkuntoinen koira, joka saa juoksennella koko päivän, läähättää ja puhisee jo kilometrin jälkeen pyörän vierellä. Vapaassa liikunnassa ei ole sellaista rytmiä, eikä se vaikuta samoihin lihaksiin, mitä näyttelykäynti vaatii. Kannattaa todella kehittää lihaksia, jotka tuottavat vapaata rytmikästä askellusta – tuomarit varmasti huomaavat sen ja palkitsevat vaivasi!
Eniten omistajat laiminlyövät koiran hampaiden ja kynsien hoitoa. Kynnet käyristyvät kasvaessaan ja muistuttavat lopulta koukkuja. Hampaiden laiminlyönti taas aiheuttaa enemmän ongelmia kuin luullaan. Hampaiden liikakasvusta johtuen bakteerit kulkevat nielun kautta ruoansulatuselimistöön ja leviävät edelleen koiran nuollessa itseään. Tämä saattaa aiheuttaa katastrofin pentueen aikana, kun emo nuolee pentujaan.
Meidän ilmastossamme kuumuus on paljon suurempi ongelma kuin kylmyys. Harvoin on niin kylmä, ettei collie voisi nukkua ulkona, jos vain on kuivaa ja tyyntä, mutta kesäisin kuumuus voi käydä sietämättömäksi ja erityisesti iäkkäämmät ja paksuturkkiset koirat tarvitsevat ilmastoinnin tarjoamaa vilvoitusta.
Mitä colliet
ovat antaneet sinulle näiden kuluneiden vuosikymmenien aikana?
Sen lisäksi, että colliet ovat tarjonneet minulle loistavaa seuraa
ja haastaneet minut ylittämään itseni kasvattajana, tämä
on ollut minulle erinomainen tapa tuoda esiin taiteellista näkemystäni.
Barksdale on tulosta omista ideoistani ja valinnoistani ja vain minä
olen vastuussa lopputuloksesta. Tämä on sekä pelottavaa että
innostavaa. Kasvattaminen ei ole koko elämäni, mutta hyvin suuri
osa minuuttani kuitenkin. Minulla ei ole lapsia, mutta tämä on uskoakseni
toiseksi paras asia – jokainen collie on yksilö ja toivon, että
voin juhlistaa heidän yksilöllisyyttään!
Collieiden kautta olen päässyt myös tutustumaan ihmeellisiin ihmisiin. Niin monet stimuloivat ja upeat ihmiset jakavat rakkauden collieihin, vaikka heillä ei ole mitään muuta yhteistä. He ovat rikastuttaneet elämääni tutustuttamalla minut omiinsa ja osallistumalla intohimooni.
Collie Expressions on toinen asia, jonka olen hyötynyt collieista. Vuonna 1992 minusta tuntui, ettei collieilla ollut kunnollista asemaa viestimissä ja perustin Collie Expressions –lehden täyttämään tuon tehtävän. Sitä on julkaistu nyt 10 vuotta ja se on selvinnyt lukuisista kilpailijoista. Lehti on tutustuttanut minut moniin collieihmisiin ja antanut keinon, jolla maksaa takaisin se, mitä olen tästä harrastuksesta saanut.
Mitä haluat
lopuksi sanoa nuorille ja uusille collieharrastajille?
Heittäydy intohimoosi koko sydämellä! Älä pelkää
tehdä virheitä. Hanki tietosi suoraan koirilta ja menestyneiltä
kasvattajilta. Irrottaudu tietokoneesta ja nettisivuista– ajan, jonka
käytät nettisivujen lukemiseen voit käyttää paremmin
olemalla todellisessa kanssakäymisessä koirien ja kasvattajien kanssa.
Menestyneillä kasvattajilla ei ole aikaa opastaa ihmisiä internetin
välityksellä. Käytä hyväksesi heidän kiirettään
ja tarjoudu auttamaan, samalla saat kokemusta ja opit paljon kasvatuksesta.
Ole avoimin mielin ja tarkkaile omia ja muiden koiria objektiivisesti ja vertaile
niitä jatkuvasti parhaaseen. Hallitse asioita, jotka ovat hallinnassasi,
muusta sinun ei tarvitse välittää.